Lapin Kansa 13/9 1959
Kursun saha ja mylly tuhoutui
tulipalossa
- vahingot 33,5 milj. markkaa
 |
Eilistä vasten yöllä klo 3.50
aikaan havaittiin Sallan Kursun Sahaosuuskunnan saha- ja myllylaitoksen syttyneen palamaan. Laitoksen lähistöllä olevan talon koira oli mainittuun aikaan alkanut haukkua herättäen siten talon väen, joka havaitsi tällöin laitoksen olevan jo kokonaan ilmiliekeissä.
|
| Paloa sammuttamaan hälytettiin Sallan, Kemijärven ja Kemijärven kunnan VPK:t, mutta ennenkuin ne ehtivät pitkän matkan takaa paikalle, oli lautarakenteinen laitos koneineen ehtinyt jo palaa niin, että palokuntien oli kohdistettava toimintansa tulen leviämisen estämiseksi lähistöllä oleviin lautakasoihin, joita ei oltu vielä ehditty siirtää tapuleihin, sekä mm. erillisenä olevaan höyläämörakennukseen, joka kuitenkaan ei ollut välittömässä vaarassa tuulettomana yönä. Sahan oma paloruisku oli palavan rakennuksen välittömässä läheisyydessä ja se saatiin vaivoin pudotetuksi turbiinin vesiränniin. Mutta vaikka se olisi ollut käytettävissäkin, sillä ei olisi asiaa paljon voitu auttaa, koska tuli oli saanut jo suuren vallan. Laitoksesta saatiin pelastetuksi ainoastaan ulkopuolella olevat kuljetushihnan kaksi sähkömoottoria, sekä laitoksen yhteydessä sijaitsevan konttorin tulen kestävässä kassakaapissa olleet rahat yli 100.000 markkaa, huomattava määrä veromerkkejä, työntekijäin verokirjat yms. asiapapereita. Konttorin kalustot ja koneet sitävastoin paloivat. Laitoksella oli sahaus lopetettu jo kaksi vuorokautta sitten, mutta mylly oli ollut käynnissä edellisenä päivänä. Laitokselta poistuivat edellisenä päivänä viimeisenä klo 20.00 maissa osuuskassan isännöitsijä Olavi Vuonnala ja kirjanpitäjä Valtteri Tapio, jotka eivät lähtiessään huomanneet mitään tulipaloon viittaavaa. Lähtiessään he olivat katkaisseet myöskin sähkövirran laitoksen pääkatkaisijasta. Naaputitalossakaan ei vielä klo 20.00 aikaan oltu havaittu mitään tavallisuudesta poikkeavaa, joten tulen irtipääsyä ei varmuudella tiedetä. Arvelun mukaan tuli oli saanut alkunsa laakereiden kuumentumisesta. |
Laitoksen rakentaminen sodan tuhojen
jäljiltä aloitettiin v. 1948 ja se valmistui käyttöön seuraavana vuotena, ja sitä on jälkeenpäin uusittu koneiden ym. osalta, joten laitos oli hyvin ajanmukainen käsittäen kaksi raamisahaa nykyaikaisine automaattilaitteineen sekä kaksi kiviparisen myllyn. Laitos on käynyt oman vesivoimalaitoksen turvin sekä vaihtoehtoisesti sähkövoimalla, jonka se on saanut valtakunnan sähköverkosta. Sahausta on alusta lähtien suoritettu melko laajassa mitassa myös ulosvientiä varten ja kuluvan vuoden sahausmääräkin nousee lähes 2000std. Laitos on antanut työtä useammalle kymmenelle miehelle ja lisäksi metsätyöt sahan osalta ovat tarjonneet työpaikkoja, joten sahan toiminnalla on ollut työllisyyden sekä yksityismetsätalouden kannalta suuri myönteinen merkitys paikkakunnalla. Palanut omaisuus oli vakuutettu 33,5 milj. mk:sta mikä sahan johdon taholta annetun tiedon mukaan suurin piirtein vastaa vahinkoja. Osuuskunnan taholta ilmoitettiin samalla, että toden- näköisesti laitos mahdollisimman pian tullaan jälleenrakentamaan.
|
